Myn kouluunmenoon on vielä kaksi ja puoli vuotta aikaa. Silti aika ajoin olen pohtinut vaihtoehtoja...tai pikemminkin niiden puuttumista. My on älykäs ja taitava, erittäin musikaalinen ja luova... Päiväkodin olemme voineet Mylle valita (ja tuurilla myös päässeet sinne). My on siis yksityisessä ilmaisua painottavassa päiväkodissa ja olemme olleet, siis sekä vanhemmat että My, erittäin tyytyväisiä. Myn päiväkoti on aivan ihana, ei voisi olla Mylle sopivampaa paikkaa. Mutta mitä päiväkodin jälkeen? Lähellämme on parikin koulua. Suomalainen peruskoulu tarjoaa kyllä laadukasta opetusta...mutta luokkakoot ja koulut ovat suuria ja...no, sanotaan nyt näin, että haluaisin vaihtoehdon. Ja vähitellen olen kypsytellyt ajatusta Steiner-koulusta. Ajatus on edennyt jo siihen vaiheeseen, että viikko sitten ilmoitin Myn koulun jonoon. Ja tänään koululla oli avoimet ovet eli aamupäivällä kävimme katselemassa koulua paikan päällä. Ja minulle jäi sellainen fiilis, että Steiner-koulu voisi hyvinkin olla vaihtoehto Mylle. Nyt My on siis jonossa ja todennäköisesti pääsisi kouluun, mutta ratkaistaan asia sitten parin vuoden kuluttua lopullisesti.
Mutta sitten se herne eikun helmi nenässä...
My nukkui yöllä hyvin, joten emme alkaneet nähdä vaivaa päiväunille nukuttamisesta. Eli My lepäsi omassa huoneessaan satulevyä kuunnellen. Yhtäkkiä huoneesta alkoi kuulua hätääntynyt huuto. Myn isi ehti ensimmäisenä paikalle ja minä heti perässä. Hetken aikaa kesti tajuta, mitä My huusi hätääntyneenä: "Ei se ollut minun syytä, minulla on helmi tuolla nenässä!" Eli My olohuoneeseen ja kurkkaus nenään. Ei näkynyt helmeä, joten syvällä nenässä se oli. Eikä käsitystäkään, kuinka suuri helmi kyseessä. No, jos helmeä ei näe niin ei sitä voi yrittää kaivaakaan...Onneksi meillä on vielä tallessa Myn vauva-ajoilta NenäFriida, jonka sitten kaivoin esiin. Sillä sitten imin ja imin. Kesti pitkään saada helmeä edes esiin ja siinä vaiheessa paljastui, että helmi oli Myn sieraimenkokoon nähden iso, niin iso ettei sitä pinseteillä saisi noukittua. Joten lisää imemistä NenäFriidalla ja lopulta sain helmen pois sieraimesta. Jonkin verran Myn nenä vuosi verta kun oli vähän terävämpi helmi kyseessä, mutta sekin sitten loppui. Kun kysyin, mistä ihmeestä My oli moista saanut päähänsä, niin idea oli kuulemma tullut Myn kuuntelemasta Marikki-satulevystä, jossa Marikin pikkusisko Liisa laittoi herneen nenäänsä. Että sillä lailla.
Joten tässäpä se helmi sekä NenäFriida...
...sekä Myn selitys tapahtuneesta jälkeenpäin välipalalla.
Iltapäivällä My pelaili läppärillään Muumi-tietokonepelejä. Jeps, Myllä on oma läppäri...meidän vanha. Läppäri ei kuitenkaan ole Mylle esillä vaan sitä käytetään yhdessä aikuisen kanssa eikä toistaiseksi kovin usein. My on kuitenkin oppinut jo melkoisen taitavaksi käyttämään hiirtä ja pelaamaan Muumi-pelejään.
Kohta onkin jo illansuu. My nukahtanee ajoissa kun ei ole nukkunut päiväunia. Vielä olisi ohjelmassa saunominen sekä Myn hiustepesu...My toki itse on aina eri mieltä hiustenpesun tarpeellisuudesta, koska inhoaa puuhaa. ;-)
Toivottavasti meillä kenelläkään ei mene "herne nenään" enää tänään...sanonnan monessa merkityksessä.
Woops