lauantai 29. syyskuuta 2012

Resepti onnistuneeseen päivään

Yhtälö:
Äidin kampaaja, isin parturi.
Ostoskeskus, jossa asiaa kuuteen eri liikkeeseen.
Ikea.
Lapsi, joka ei halua viettää koko päivää kaupoissa.

Saadaanko näistä tekijöistä aikaiseksi päivä, johon kaikki ovat tyytyväisiä?

Saadaan, toimivalla seuraavasti...

Lähdettäessä aamulla liikenteeseen, lapsi saa ottaa mukaan lelun ja sille vielä koiriensa "pentukoira-hihnan".  Ja lapsi varustetaan asiallisilla ulkovaatteilla. (Takki Jonathan, housut Po.P, kengät Kavat ja pipo äidin tekemä.)


Ajetaan Töölöön kampaajalle ja parturiin. Sen aikaa, kun äidin päähän laitetaan hiusväri, isi surffaa kännykällään uutisia ja lapsi pelaa omalla kännykällään Angry Birdsiä. Ja kun äidillä on väri päässä vaikuttamassa ja isi istuu hiustenleikkuussa, niin lapsi auttaa kampaajaa laikaisemalla lattialta isin hiuksia. 

Kun isi on valmis, poistuvat isi ja lapsi liikkeestä viereiseen leikkipuistoon siksi aikaa, kun äidiltä huuhdellaan väriaine pois päästä ja leikataan hiukset.


Kun äitikin on valmis kampaajalta, ajetaan Jumboon. Ensimmäiseksi ruokitaan kaikki lapsen lempparipaikassa eli Hesburgerissa.

Sen jälkeen päästetään isi Anttilaan penkomaan DVD- ja Blu-Ray-laareja, alkoon valitsemaan illan viini ja Stokkan herkkuun ostamaan juustoja. Äiti ja lapsi siirtyvät tässä vaiheessa Naurusaareen kiipeilemään ja touhottamaan. (Vaatteet tämän syksyn Lindexiä, paitsi tunikan alla oleva paita viime talven Lindexiä.)







Naurusaari on lasten touhupaikka Jumbon Flamingossa. Tykkään itse paikasta enemmän kuin esimerkiksi HopLopista. On jotenkin rauhallisempi. Mutta kovin pientä lasta en paikkaan veisi, touhuttavaa riittää enemmän alkaen viisivuotiaasta.

Ja touhottamisen lomassa muistetaan ostaa lapselle välipalaa, esimerkiksi mehujäätelöä.


Ja vaihdetaan aikuinen Naurusaareen lapsen seuraksi. Eli äiti pääsee Po.P:n myymälään ostamaan kuorihousut lapselle, Lindexiin ostamaan lapselle vähän Pikku Myytä sekä Missonia sekä ruokakauppaan. Äiti muistaa ostaa ruokakaupasta myös vasta myyntiin tulleen Tuhkimo-elokuvan. Äiti soittaa isille kun on menossa ruokakaupassa kassalle. Isi ja lapsi tulevat kaupankassalle juuri sopivasti kun äiti on saanut pakattua ostokset.

Kaikki poistuvat ostoskeskuksesta hyvillä mielin. Lapsi on saanut olla äidin kanssa ja isin kanssa, isi on saanut shoppailla rauhassa ja äiti on saanut shoppailla rauhassa.

Tullaan kotiin. Lapsi saa levätä katsellen uutta Tuhkimo-elokuvaa. Äiti ja isi piristyvät juomalla teetä. Lapsi ja isi saavat jäädä kotiin, kun äiti käy vielä pikaisesti Ikeassa ostamassa mm. lapselle paksumman peiton talveksi.

Sillä aikaa lapsi ja isi ovat lämmittäneet saunan. Kaikki peseytyvät puhtaaksi. Lapsi syö iltapalaa, unisaduksi luetaan lapsen tämän hetkistä lempikirjaa Ronja Ryövärintytärtä ja lapsi nukahtaa yöunille. Isi ja äiti saavat vielä mukavasti aikaa viettää lauantai-iltaa.

:-)
Woops

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Sirkuksessa

Jokunen viikko sitten My näki sirkuksen mainoksia kotiseudullamme ja pyysi päästä sirkukseen kun ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Esityspäivä ei sopinut aikatauluumme, mutta lupasin Mylle sirkuskäynnin tälle syksylle. Eilen sitten katsoin Sirkus Finlandian olevan Porvoossa ja ostin meille liput tälle päivälle. Kun ei tälle päivälle muutakaan suunnitelmia ollut. Porvoo nyt sinänsä ei ole ihan vieressä, mutta eipä tuo matka ollut kuin reilun puoli tuntia suuntaansa.

Sirkus oli loistava, me kaikki nautimme ja My oli ihan haltioissaan!


















Woops

lauantai 22. syyskuuta 2012

Vegaanivohveleita

My tykkää hirmuisesti vohveleista. Aika usein viikonloppuisin paistamme välipalaksi vohveleita vohveliraudalla Belgialaisten vohveleiden reseptillä.

Tänään iltapäivällä Myn Jaani-eno oli meillä kyläilemässä. Hän on vegaani ja halusimme kokeilla tehdä myös Jaanille sopivia vohveleita. Muokkailin ohjeen vohvelirauta.net:n munattoman taikinan mukaan. Eli...

7,5 dl kaurajuomaa
7,5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
3/4 tl suolaa
3 tl öljyä

Kaadoin kaurajuoman taikinakulhoon ja lisäsin joukkoon suolan sekä öljyn. Jauhot lisäsin pikku hiljaa koko ajan sähkövatkaimella sekoittaen. Puolessa välissä jauhojenlisäystä sekoitin joukkoon myös leivinjauhon. Vatkasin taikinaa melko pitkään saadakseni siitä mahdollisimman kuohkean. Ja taikina sai vetäytyä vartin ennen paistamista. Myn isi sitten paisteli vohvelit vohveliraudalla.

Vohveleista tuli todella herkullisia. Kermavaahtona käytimme kauravispiä. Ja Mylle maistui. Maku ja koostumus ei järisyttävästi eronnut maidollisista ja munallisista vohveleista eli suosittelemme!




Woops

perjantai 21. syyskuuta 2012

Lomapäivä sairastaen sekä uudistunut Kavat Tor

Eilen huomasin töissä, että tänään olisi sopiva päivä ottaa vapaaksi...joten anoin itselleni palkattoman vapaapäivän. No, olisinpa tiennyt, että eilen illalla Mylle nousi kuume...My valitti päänsärkyä ja korvakipua. Nuhainen My on ollut viimeiset kaksi viikkoa. Joten jo illalla varasin Mylle Pikkujätistä ajan omalle korvalääkärille...saataisiin samalla käytyä kontrollissa, että onko helmikuussa laitetut putket vielä korvissa paikoillaan.

Tänään aamulla ajoin Myn kanssa ensimmäistä kertaa Pikkujätin Myyrmäen toimipisteeseen...Itäkeskus  ja Järvenpää ovatkin jo tulleet tutuiksi aikaisemmin. Samalla tuli käveltyä Myyrmannin läpi, viimeksi olenkin käynyt siellä reilut kymmenen vuotta sitten...My huomasi heti vesiputouksen, jota piti jäädä ihailemaan.


Lääkärille menoa My odotteli ihan vapaaehtoisesti pötkötellen...normaalisti kun ei tasan makoile kuin nukkuessaan.


Korvat olivat kunnossa ja putket paikoillaan, mutta ensimäinen poskiontelontulehdus Myllä on eli antibioottikuurin sai.

Kotona My innostui, kun DHL:n kuski oli muistanut meitä paketilla. Eli viime viikonloppuna Ruotsista Kavatin verkkokaupasta tilaamani kengät tulivat perille alta viikossa. Myllä kasvoi jalkapohja nyt syyskuun alussa niin nopeasti, että kaikki keväällä ostetut välikausikengät jäivät pieniksi. Oli siis pakko hankkia vielä parit syyskengät. Kavatin Tor-kenkiä meillä on ollut jo parit aikaisemminkin. Muuten mainioissa kengissä on ollut se vika, että nahka on kulunut kengän kärjestä melko helposti aika rumaksi. No, nyt on Kavat muuttanut mallia. Kengänpohjan kumi tulee kärjessä ylemmäs suojaten kengänkärkeä. Mainiota! :-)


Mutta innostuiko My kengistä? No ei ihan ensimmäiseksi...Vauhdilla kyllä aukaisi laatikon ja purki kengät eteisen lattialle. Otti sitten kenkälaatikon ja alkoi askartelemaan siitä kotia Tsutsu Petseilleen. Leikkasi ikkunat ja ovet. Ja maalasi. :-)



Ja vasta sitten innostui uusista kengistä. Puki ne päälleen ja totesi parhaimmiksi ikinä. Ja väsähti sitten. Alkoi katsomaan DVD:tä omassa huoneessaan sängyllä uudet kengät jalassaan pötkötellen. ;-)

Ei siis ollut minulla ihan sellainen lomapäivä kuin eilen ajattelin, mutta vapaapäivä silti.

Woops

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Syyspipareita

Ostin kesällä Ikeasta kivat piparkakkumuotit: metsäneläimiä. Lupasin Mylle, että leivotaan niillä pipareita jo ennen joulua. Ja tänään me sitten leivoimme syyspipareita. Ihan kaupan valmistaikinasta, jota onneksi löytyy kauppojen pakastealtaista ympäri vuoden.

Ennen kuin olin ehtinyt aloittaakaan taikinan sulattamista, My oli jo ehtinyt pyyhkiä pöydän. Vikkelä.

Kaulitseminen sujui Myltä hienosti.


Pipareiden painaminen oli suunnitelmallista. My itse sanoi: "Teen ensin suunnitelman, miten nää eläimet mahtuu ja painan sitten."


Kilo taikinaa muuttui nopeasti paistetuiksi pipareiksi. Yhtä mieluisaa kuin pipareiden painelu, ellei jopa mieluisampaakin, oli Myn mielestä muottien tiskaaminen. Se homma sitten vasta huolella tehtiinkin...


Jäähtyneitä pipareita My koristeli ystävänsä Emman kanssa.



Ja välipalalla meille kaikille maistui herkulliset piparit: hirviä, karhuja, kettuja, etanoita, siilejä ja oravia. :-)



Woops

lauantai 1. syyskuuta 2012

Pieni poika nimen sai

Tänään oli Myn haltijakummin kesällä syntyneen pojan nimenantojuhlat. Mytä jännitti juhliin meno kovasti. Suoraan sanoen ei olisi halunnut lähteä juhliin. Mutta mentiinpä silti. My sai alkuun "mököttää" rauhassa ja pelata kännykällään Angry Birdsiä. Ja Myn tuntien...jännitys ja "mökötys" hiipui vähitellen ja viimeistään herkkupöytä poisti kielteisyyden. ;-)



Ja miten ylpeä My oli kun sai pitää vauvaa sylissä. :-)


Ensimmäinen etunimi meillä olikin selvissä ja kakusta selvisi koko nimi:
Leo Oiva Ilmari


My ei täytekakuista niin välitä, mutta onneksi tällä kertaa kakusta löytyi Myllekin syötävää. Ihan luvan kanssa sai ottaa kakunpäältä koristekengän syötäväksi. :-)



Jep, mukavat juhlat ja My sai varmasti riittävästi sokeria.
Kotona oli nyt illalla havaittavissa vauvainnostumista, sillä My hoivasi ja leikki nukeillaan pitkästä aikaa oikein innoissaan. ;-)

Ja mitäkö annoimme lahjaksi Leolle? Se selviää neulonta-blogistani.

Woops