perjantai 30. syyskuuta 2011

Ensi kesän rantamuoti ja perjantai-iltaa

Meillä on sitten ensi kesän rantamuoti valmiina. ;-) No, sukat ja paperimassakypärä pois...
Kävin eilen ruokaostosten ohella Flamingon Polarn o.Pyretin Outlet-myynnissä (jatkuu vielä tämän viikonlopun). Myn kokoiselle ei paljoa löytynyt, pienempää ja isompaa olisi ollut. Enkä viitsinyt alkaa varastoon ostelemaan. Mutta yhden löydön tein eli UV-suoja uimahaalarin. Katselin haalaria jo kesällä, mutta en ostanut. Joten nyt nappasin koossa 122/128 hintaan 23 euroa eli alennus yli 50%. Meinaan, tämä on juuri oikea ranta-asu Mylle, jos meinaa taas ensi kesänä mökkeillä vaarinsa luona Eestissä eli viettää viikon tai pari Pärnun hiekkarannalla polskien. :-) Puvussa on siis suojakerroin 50 aurinkoa vastaan. 


Perjantaiseen tapaan meillä oli taas leffailta. Kävin Myn kanssa hakiessani häntä päiväkodista Makuunissa vuokraamassa elokuvan Gnomeo & Julia.


Leffaherkuksi teimme Myn lempparisalaattia eli Tonnikala-papusalaattia:

1-2 jääsalaattipussia
1 ruukku rucolaa
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 purkki salaattijuustoa (fetaa)
2 tölkkiä tonnikalapaloja vedessä
1 tölkki ruskeita papuja vedessä
2 rkl kapriksia
1 punasipuli
sekä Pirkka parhaat Toscanan salaattikastiketta yksi pullo

Revi salaatit sekä rucola kulhoon. Halkaise kirsikkatomaatit ja levitä salaatin päälle. Lisää päälle salaattijuusto, valutettu tonnikala, huuhdellut pavut, kaprikset ja punasipuli ohuina suikaleina. Salaatinkastiketta sitten sopivasti annoksiin. Lisäkkeeksi hyvää leipää aurinkokuivattutomaatti-tuorejuustolla. Nam! Myn annoksesta jätämme kaprikset sekä punasipulin pois, kaikki muu maistuu Mylle.


Elokuvasta My tykkäsi. Rakkaus ja rakastuminen on muutenkin nyt Myllä pinnalla. My on mm. kirjoitellut rakkauskirjeitä päiväkotiryhmänsä pojalle. ;-) Liikkistä. Myn sanoin elokuvasta:"Siinä kerrottiin rakkaudesta eli nyt mä tiedän mitä rakkaus on. Se on sitä että tykkää jostain ihmisestä ja haluaa mennä sen kaa naimisiin. Leffassa oli jännää sodat. Kaikki onnelliset kohdat leffassa oli hauskoja." (Omasta mielestänikin leffa oli ihan positiivinen kokemus.)


Rakastakaa viikonloppuna,
Woops

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Toipilas puuhia

My on ollut koko alkuviikon kotona toipilaana keuhkokuumeesta. Maanantain Myn isi hoiti Mytä aamupäivän ja minä iltapäivän. Eilen Mytä hoiti isi ja iltapäivästä vaari. Ja tänään oli minun vuoroni hoitaa koko päivä Mytä. Telkkaria on katsottu paljon, kirjoja on luettu ja askarreltu vaikka mitä...tänään oltiin jo vähän liikenteessäkin.

Aamu aloitettiin rauhalliseen tahtiin. My katseli lastenohjelmia ja söi aamupalaa sohvalla...mäyräkoiramme Rosakin osallistui. ;-)


Puoli kymmenen jälkeen lähdettiin vähän liikenteeseen eli pikakäynti ruokakauppaan, jotta saimme tälle päivälle lounasta. My nautti, kun lähdettiin rättisitikka Roslinilla...taisi ollakin tämän syksyn viimeisiä ajeluita ennen Roslinin talviunia. My halusi lounaaksi loimulohta sekä perunamuussia. Kävimme myös pikaiseen kirjastossa, sillä varaamamme uusi Mimmi lehmä lukee-kirja oli noudettavissa.

Lounaalle tulimme siis kotiin ja sen jälkeen My huilaili katsellen Muumeja. Yhden jälkeen lähdettiin taas liikenteeseen Roslinilla.


My nukkui päiväunet autossa (sain siis nautiskella oikein kunnon ajolenkin Roslinilla...) ja puoli kolmen aikoihin saavuimme Flamingoon eli menimme elokuviin katsomaan Nalle Puhin elokuvan. My on käynyt kerran aikaisemmin elokuvissa viime joulukuussa. Mytä jännitti kovasti kun odoteltiin saliin pääsyä.



Ja päästiinhän sinne elokuviin...asiallisesti irtokarkkipussilla varustautuneena.


Elokuva oli ihan ok. My eläytyi joka solulla ja koki elokuvan paikoitellen melko jännäksikin kun Puh ystävineen "pelasti" Risto Reipasta Pahkon kynsistä. Leffan jälkeen käytiin vielä Hesessä ranskalaisilla. 

Ulkoiltiinkin illansuussa vielä puolisen tuntia...My olikin viimeksi ollut ulkona perjantaina. 

Alkaa siis potilas toipua ja jaksaa vähitellen normaalisti. Huomenna My menee päiväkotiin...onneksi vain viideksi tunniksi. Myn isi pystyy venyttämään viemistä puoli kymmeneen asti ja minä pääsen hakemaan heti puoli kolmelta. Sopivan mittainen päivä toipilaalle.


Woops

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Toipumaan päin...

Lääkärin antibioottimääräys Myn pöpöön taisi olla osuva, sillä My alkaa selvästi parantua. Viime yön My nukkui kanssani eikä heräillyt kuten yleensä sairaana...koska oli jo vieressäni. ;-) Aamupäivällä My jaksoi askarrella ym. kymmeneen asti, mutta totesi sitten voimiensa loppuneen. Samoihin aikoihin alkoi kuume nousta uudelleen. My sai tabletin Pamolia ja se sekä kunnon päiväunet laskivat kuumeen iltapäiväksi. Iltapäivällä Myn mymmy kävi kyläilemässä meillä ja My jaksoi leikkiä mukavasti mymmyn kanssa. Äsken saunoimme ja My läträsi kylppärin puolella. Yskä on edelleen kova. Huomenna Mytä ei voi siis hoitoon vielä viedä...Ehkä Myn isi hoitaa Mytä aamupäivän ja jos My jaksaisi tulla iltapäivällä pariksi tunniksi työpaikalleni, niin ei tarvitsisi olla kummankaan vanhemman täysin pois töistä?


Woops

lauantai 24. syyskuuta 2011

Keuhkokuumeessa

Tämä viikonloppu ei sitten tule menemään ihan niinkuin oli suunnitelmissa. My on ollut viime lauantaista lähtien lievässä flunssa eli lähinnä yskässä ja vähän nuhainen. Kuumetta tai lämpöä ei viikon aikana ole ollut ja My on jaksanut olla päiväkodissa ihan hyvin. Eilen illalla My oli tosi väsynyt vaikka olikin nukkunut päiväunet päiväkodissa. Tänä aamuna yskä oli selvästi pahempi, nenä tukossa, päätä ja silmiä kuulemma särki ja hetken valveilla olon jälkeen mittasin Myltä kuumetta 39,1 astetta. Joten heti lääkäriin kun kuume tuli vasta flunssan tässä vaiheessa.


My on ollut vain kerran aikaisemmin näin kipeä. Tuntuu niin surkealta kun oma pieni on ihan kivuissaan ja tulikuuma. Lääkärin diagnoosi oli vähintäänkin keuhkoputkentulehdus, mutta todennäköisesti keuhkokuume, koska vasen puoli keuhkoista rohisi pahasti. Eli antibioottikuuri, särkylääkettä, nenäsuihketta ja yskänlääkettä. Onneksi meillä oli rattaat mukana, koska My ei todellakaan jaksanut kävellä eikä pysynyt edes hereillä kun käytiin lääkärin jälkeen vielä apteekissa. Pahimpaan oloon ennen kuin saatiin lääkkeet hyräilin Mylle "Puff-lohikäärme" laulua. Olen hyräillyt sitä Mylle jo kun odotin Mytä ja sen hyräily lohduttaa ja rauhoittaa Mytä vielä nykyäänkin.

Paluumatka lääkäristä oli episodi sinänsä. Ilmeisesti korkean kuumeen ja runsaan liman takia My oksensi autossa syliinsä ja takapenkille. No, ei siinä paljoa voinut tehdä. Onneksi oli unohtunut yksi pyyhe autoon, niin sai pahimmat pyyhittyä pois Myn sylistä...Kotiin päästyä siis My suihkuun, pyykkiä pyörimään, turvaistuin autosta odottamaan päällisten pesua, auton penkkien pesu...ja Mylle juotavaa ja syötävää, neljää eri lääkettä...

Ja itse olin jo aikaisemmin tällä viikolla sopinut lähteväni kukkaostoksille ystävän kanssa tänään puolilta päivin. Hetken mietin, voinko lähteä? Olenko huono äiti, jos jätän potilaan isin hoidettavaksi ja lähden ystävän kanssa viettämään hauskaa iltapäivää? Pidin kuitenkin suunnitelmasta kiinni. My pärjäisi muutaman tunnin isinsä kanssa. Joten melkoisen aamupäivän jälkeen ehdin juuri ja juuri sovittuun aikaan noutamaan ystävän kyytiin.

Kävimme ostamassa syyskukki Tuusulan Kukkatalosta. Sen jälkeen kävimme kahvilla sekä pikku shoppailuilla. Ja koko ajan juteltiin mukavia. Teki hyvää minulle.


Kotona odottikin sitten paluu arkeen. My oli pirteämmässä kunnossa kuin aamupäivällä. Kuume kuitenkin nousee näköjään taas iltaa kohden huolimatta särkylääkkeitä. Toivotaan, että antibiootti alkaa tepsiä. My itse pelästyi kun kuuli sairastavansa keuhkokuumetta: "Sehän on kuolemantauti! Kuolenko minä? Marikissa (Astrid Lindgren) Abbella oli keuhkokuume ja se oli kuolemantauti. Ei tiedetty yhdeksään päivään kuoleeko se vai ei." Lohdutin Mytä, että ei hän kuole kun nykyään on hyviä lääkkeitä ja ennen vanhaan mihin Marikki-tarina sijoittuu ei ollut sellaisia lääkkeitä. Mutta on tässä äidillä huoli pienestään, toivottavasti My paranee hyvin. Saa nähdä, milloin on päiväkotikuntoinen...mutta enpä murehdi sitä nyt.


Woops

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Meidän ei pitänyt tehdä tänään mitään...

Tänään herättiin kuuden jälkeen. Päätettiin, että ei pidetä mitään kiirettä...ei tehdä tänään mitään. My katseli rauhassa lastenohjelmia telkkarista, söi siinä välillä aamupalaa ja yöpukukin vaihtui päivävaatteiksi.

Yhdeksän jälkeen My kyllästyi katsomaan telkkaria. Alettiin leikkiä...mutta saatiinkin idea tehdä lettuja. Myn isi on oikea lettu-mestari...joten isinsä avustuksella My teki lettutaikinan. Sai jopa rikkoa ensimmäistä kertaa elämässään kananmunia. Se oli riemastuttavaa. Koko taikinan teko oli kertakaikkisen riemastuttavaa. :-) Mäyräkoiramme Rosakin seurasi kokkauspuuhia tarkkaavaisena pöydän ääressä. ;-)





My olisi saanut auttaa lettujen paistamisessakin, mutta innostuikin leikkimään nukella. Eli Myn isi sai paistaa letut. 

Lounasta söimme puoli kahdeltatoista ja jälkkäriksi paljon lettuja. Nam! Molemmat mäyräkoirammekin saivat yhdet letut kermavaahdolla. 

Myn piti käyttää nyt syksyllä kesällä ostamaani Po.P:n välikausihaalaria, mutta olen nyt viikon kuunnellut marmatusta haalarista. Takki ja housut olisi kuulemma kivemmat. Ja haalarin lahkeet nousee. Ja niin ne nouseekin. Eli koko 110cm onkin jo käymässä pieneksi lahkeista. Joten päätös: puku myyntiin Huutonettiin (on lähes uudenveroinen) ja nokka kohti Jumbon Polarn o. Pyretiä. Käytiin siis lounaan jälkeen ostamassa Mylle takki ja housut...kokoa 116cm. Matkalla Jumboon My nukkui autossa päiväunet...ajettiin siis vähän pidempää reittiä. ;-) Syötiin Jumbossa myös jätskit, nam!

Kotona oltiin puoli kolmen jälkeen. Emme kuitenkaan jääneet kotiin vaan lähdimme koko porukka metsään. My pääsi siis testaamaan uutta takkia ja housuja. Ajoimme autolla lähelle metsää ja kiersimme metsässä tunnin lenkin. Mäyräkoiramme olivat ihan innoissaan. Ja niin oli Mykin. Myllä oli mukana muovipussi, jonne keräsi käpyjä ja keppejä. Myn mukaan metsässä oli hauskempaa kuin eilen Hoplopissa.



Enää emme tee tänään mitään. Katsellaan telkkaria, käydään iltapesuilla ja syödään iltapalaa. Huomenna sitten taas arkipuuhia: töitä ja päiväkotia.


Woops

lauantai 17. syyskuuta 2011

Aika tavallinen lauantai

Viikonlopun kunniaksi My päätti herätä vähän yli viisi aamulla. Ei ollut ollenkaan hyvä idea meidän vanhempien mielestä. Komennettiin My takaisin sänkyyn ja saatiin armoa kuuten asti. Eli aikaisin alkoi tämä lauantai.

My puki tänään päälleen reilu viikko sitten ostamani Po.P:n leppäkerttu-tunikan. Koko on 122/128. Sanoivat jo Po.P:n myymälässä näiden mitoituksen olevan jotenkin tosin pientä. Meinasin ensin ottaa koon 110/116...mutta onneksi päädyin tähän. Menee nyt tunikana ja myöhemmin paitana.


Kahdeksalta aamulla oltiin jo kaikki yhdessä lähdössä lenkille...siis My, me vanhemmat ja mäyräkoiramme. Otimme rattaat Mylle varuiksi mukaan. Suurimman osan lenkistä My työnsi itse rattaitaan ja vain pienen pätkän My istui itse rattaissa.


Lenkin jälkeen My jäi pihalle leikkimään kaverinsa kanssa. Myn isin piti katsoa Myn perään pihalla, mutta siinä vaiheessa kun My kävi soittamassa noin kymmenettä kertaa ovikelloamme, soitin Myn isille pihalle, että mahtaakohan hän olla tietoinen siitä, että My ravaa koko ajan rapussa...No eipä ollut. Aaargh!

Eli kun My oli pihalla, minä laitoin ruokaa. Tein reilumman satsin, jotta jäi myös pakkaseenkin valmiina annoksina. Tämä on meidän tapa, siis tehdä jättisatsi kerralla ja pakastaa siitä valmiita annoksia pakkaseen. Kaikki ruokahan ei pakastamisesta tykkää, mutta meillä on montakin ohjetta, joita tehdään pakkaseen. Ei sitten tarvitse viikonloppuna molempina päivinä kokkailla tai joinain viikonloppuina olleenkaan kun otetaan ruoka pakkasesta.

Tänään tein Aurinkoista broikkukastiketta makaronien kanssa. Ei mitään ihmeellistä ruokaa eikä omaa herkkuani, mutta maistuu Mylle ja on nopea tehdä.

2 rkl öljyä
2 sipulia hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna tai murskattuna
800g broilerin hunajamarinoituja suikaleita
2tl currya
2tl makeaa chilikastiketta
2 rkl vehnäjauhoja
2 prk lasten mangososetta
2dl ruokakermaa
1 dl vettä

ja lisäksi keitettyjä makaroneja.

Kuumenna öljy ja kuullota sipulit sekä valkosipulit. Lisää broikkusuikaleet ja paista ne kypsäksi. Mausta currylla ja chilikastikkeella. Lisää joukkoon vehnäjauho. Lisää mangosose, vesi ja ruokakerma. Kiehauta vielä kertaalleen.


Lounaan jälkeen My katseli pari jaksoa Muumeja DVD:ltä. Sitten oli vuorossa päiväunet. Paljoa ei tarvinnut Mytä nukuttaa kun oli herännyt niin aikaisin aamulla ja touhunnut ulkona koko aamupäivän. Tunnin unien jälkeen herättelin Myn, koska kahdelta oli sovittu lähtö Hoploppiin naapuritalon pojan kanssa.

Sillä aikaa kun My oli kaverinsa ja isien kanssa Hoplopissa, minä pesin pyykkiä, putsailin Myn crocsit kesän jäljiltä ja näpyttelin älyttömän määrän kohteita Huutonettiin...

My tuli kotiin päivälliseksi. Itse emme yleensä päivällistä syö eli My syö ja jotakin einestä...useimmiten jauhelihaperunasoselaatikkoa ja siihen My ei vissiin ikinä kyllästy.

Illansuussa My vielä leikki nukeilla. Tietenkin ne ja tarvikkeet pitää kuskata omasta huoneesta keskelle olohuonetta...Nukkeleikit ovat tällä hetkellä Mylle kotona tosi mieluisia eli My haluaa kovasti hoivata...päiväkodissa My taas kuulemma ei koskaan hoivaa nukkeja.


Nyt My alkoi katso Pikku kummitus Lapanen-DVD:tä tehtyään iltapesut ja syö samalla iltapalaa. Toiveissa olisi saada My ajoissa nukkumaan...vaikka heräisikin taas aikaseen aamulla...mutta me vanhemmat pääsisimme sitten kanssa katsomaan leffaa kera ranskalaisen punaviinin, parin ranskalaisen juuston ja herkullisen leivän. ;-)

Hyvää lauantai-iltaa,
Woops

perjantai 16. syyskuuta 2011

Meillä on nyt kaikki talveksi

 Tänään tuli viimeinenkin vaatekappale postissa Myn talvivaatteisiin. Joten nyt sitten vaan odotellaan sitä talvea...

Setti 1:


Minymon toppa-anorakki Huutonetistä (rakastan tuota kuosia). Koko 116cm.
Reima toppahousut Huutonetistä. Koko 110cm.
Ubikin villavuoriset nahkanilkkurit Pikkujaloista. Koko 30.
Jonathanin Super-rukkaset Jesper Juniorista. Koko 4.
Fleecepipo viimetalvelta.

Tämä setti on kyläilyyn ja kauppakäynneillä sekä siistimpään ulkoiluun. Kaapista löytyy vaihtoehdoksi toppahousuille myös vaaleanpunaiset vuorelliset sammarit.


Setti 2:


Molo Kidsin Polaris-haalari värinä Velvet Punavuoren peikosta. Koko 116cm.
Eccon Goretex talvinilkkurit. Koko 30.
Reimatec+ Loru-rukkaset, väri 554, Jesper Juniorista. Koko 3.
Reima Olos-pipo, väri 554, Reima-verkkokaupasta. Koko 54.

Tätä settiä on tarkoitus käyttää likaisemmilla keleillä ja pienemmillä pakkasilla. Sain kuvattua puvun värin aika lähelle oikeaa, pipo ja rukkaset näyttävät punaisemmilta kuin ovat.


Setti 3:


Ticket to Heavenin Othello North-haalari, flower-kuosi, Keltaisesta ketusta. Koko 110cm.
Bisgaardin hopeiset tex-talvinilkkurit Pikkujaloista. Koko 31.
Jonathanin Super-rukkaset Jesper Juniorista. Koko 4.
Biggun hattu. Koko 54.

Tämä setti on kovemmille pakkasille ja puhtaille lumille. Setti on myös Myn lemppari.

Lisäksi:


Didriksonin sadetakki ja kurahousut. Molemmissa koko 110cm.
Bundgaardin vuorelliset kumisaappaat Pikkujaloista. Koko 29.
H&M:n fleecetakki. Koko 110/116cm.
Lindexin fleecehousut. Koko 116cm.

My ei kaulaliinoista piittaa, joten sellaista en hanki. Ihan perusvalkoinen puuvillainen kauluri on ostettuna. Ja perusvalkoiset villasukat ovat kohta valmiit- ;-)


Näillä siis mennään tuleva talvi,
Woops
 P.S. Jos noita kokoja miettii, niin My on nyt 4 vuotta ja 7 kuukautta vanha, painaa noin 20 kiloa, pituutta on 108,5cm ja jalkapohjan mitta on noin 17,5cm.